Toimintaterapia

Toi­min­ta­te­rapia on lää­kin­näl­listä kun­tou­tusta, jolla pyritään vah­vis­tamaan asiakkaan osal­lis­tu­mista hänelle mer­ki­tyk­sel­li­sissä arjen toi­min­noissa. Toi­min­ta­te­ra­piassa har­joi­tellaan taitoja ja val­miuksia, joita asiakas tar­vitsee suo­riu­tuakseen itselleen tär­keästä toi­min­nasta sekä poh­ditaan yhdessä keinoja, joilla toi­min­ta­kykyä voi mie­lek­käällä tavalla edistää ja yllä­pitää, esi­mer­kiksi apu­vä­li­neiden avulla. Toi­min­ta­te­rapia perustuu toi­min­ta­te­ra­peutin ja asiakkaan väliseen vuo­ro­vai­ku­tukseen sekä yksi­löl­li­sesti har­kitun toi­minnan tera­peut­tiseen käyttöön. 

Toi­min­ta­te­rapian asiak­kaina voivat  olla lapset, nuori, aikuiset tai ikään­tyneet, joiden toi­min­takyky on hei­ken­tynyt sai­rauden, vamman, kehi­tyk­sel­listen häi­riöiden tai ikään­ty­misen tuomien muu­tosten vuoksi. Toi­min­ta­te­rapia voi toteutua yksi­löl­listen tar­peiden mukaan joko vas­taa­no­tolla tai asiakkaan omassa toi­min­taym­pä­ris­tössä, kuten kotona tai kou­lussa. Toi­min­ta­te­ra­piaan voi hakeutua lää­kärin laa­timan kun­tou­tus­suun­ni­telman perus­teella Kelan, hyvin­voin­tia­lueiden tai vakuu­tus­yh­tiöiden mak­susi­tou­muk­sella, pal­ve­luse­te­lillä tai omakustanteisesti.